Hyvän kirjan kirjoittaminen on vaikeaa
Johdanto
Olen nyt kesälomani aikana noin pari kuukautta kirjoittanut ensimmäistä scifi-romaaniani. Saa nähdä, valmistuuko edes tämä kirja ja jääkö se viimeiseksi kirjakseni. Tässä blogissa on asian tiimoilta hieman pohdintaa.
Hyvän kirjan kirjoittaminen on vaikeaa
Jos jotain olen tämän parin kuukauden kirjoitusprosessin aikana oppinut, niin tämän:
Huonon kirjan kirjoittaminen on helppoa. Hyvän kirjan kirjoittaminen on todella vaikeaa.
Jonkin tusina-avaruusoopperan varmasti pystyisi kirjoittamaan. Keksii vaan jonkinlaisen juonen ja muutaman hahmon seikkailemaan sitä ja tätä. Mutta mitä järkeä siinä olisi? Maailma on jo täynnä kaikenlaisia huonoja kirjoja. Miksi ihmeessä pitäisi tieten tahtoen kirjoittaa uusi huono kirja lisää? Jos kirjan kirjoittamisella olisi edes jokin todella iso taloudellinen insentiivi, esimerkiksi saisi 50.000 euroa kun kirja on valmis, täysin riippumatta siitä, onko kirja hyvä vai huono, kunhan kirjassa on jokin järjellinen juoni ja henkilöhahmot, niin varmasti kirjoittaisi yhden jos toisenkin huonon kirjan.
Mutta kirjojen kirjoittamisella ei todellakaan elä, ei edes hyvien kirjojen kirjoittamisella. Luin jostain, että kirjailijoiden keskimääräinen tulotaso on jotain n. 10.000 euroa vuodessa. Ja tästä erilaisia apurahoja on noin 8.000 euroa. Eli keskimääräinen kirjailija saa todellisia tuloja kirjastaan noin 2.000 euroa vuodessa - tällä summalla todellakaan ei kannata lähteä leikkiin mukaan.
Teema
Kun aloin kirjoittaa kirjaa, niin mielessäni oli mielenkiintoinen teema, jonka ympärille halusin rakentaa kirjani. En tietenkään tässä blogissa voi avata teemaa, koska haluan, että teema avautuu lukijalle vähitellen kirjaa lukiessa (jos nyt saan sen kirjan koskaan valmiiksi). Hyvin kirjoitettu scifi-kirja voi olla erinomaista viihdettä siten, ettei siinä tarvitse olla sen kummempaa teemaa. Jos juoni, juonen käsittely ja henkilöhahmot ovat hyviä ja teksti rullaa kivasti, niin kirja voi olla todella hyvää viihdettä ilman sen kummempaa temaattista käsittelyä.
Itseäni kuitenkin kiehtoo juuri teeman käsittely. Minulla on huomattava osa aikuiselämääni ollut mielessä tietty yhteiskuntaan liittyvä teema, josta en ole saanut rauhaa. Ajattelin, että kirjoitan kirjan, jossa käsiteltäisiin tätä teemaa, joka on itselleni tärkeä ja merkityksellinen.
Syy kirjan kirjoittamiseen
Syy kirjan kirjoittamiseen ei siis voi olla taloudellinen. Vaikka kirjasta saisi 2.000 euron tulon, niin tuntihinta tulee niin naurettavan matalaksi, että en edes harkitsisi ylitöiden tekemistä sillä hinnalla. Syy kirjan kirjoittamiseen täytyy siis olla jokin muu.
Kävin tämän vuoden Finncon-tapahtumassa. Jollain luennolla eräs luennoija sanoi, että hänen erään kirjasarjansa viimeistä kirjaa oli myyty vain 800 kappaletta. Kuulemma noin 1000 kappaletta on raja, että kustantamo saa edes omansa takaisin kirjan julkaisemisesta. Kirjailija pohti, että kannattaako kyseistä kirjasarjaa jatkaa, jos lukijoita vain ei ole. Jos tunnettu suomalainen kirjailija pohtii tällaista, niin on täysin selvää, että itseni kaltainen täysin uusi kirjailija ei tule saamaan kuin murto-osan edes tuosta 800 lukijan määrästä. Eli voin hyvinkin olettaa, että kirjaani tulee lukemaan esim. vain noin 8 ihmistä. Eli vaikka minulla olisi jokin hyvä sanoma, niin pelkästään tilastomatematiikka sanoo, että en saa sanomaani levitettyä kirjan avulla.
Miksi sitten kirjoittaa? Kirjoittamiseen menee tolkuttomasti aikaa, jonka voisi hyvin käyttää vaikka jonkin uuden ohjelmointikielen opiskeluun ja siten kasvattaa oman päivätyön kompetenssia, jota kautta taas voi seuraavassa palkkaneuvottelussa nostaa omaa palkkatasoaan.
Olen perustellut itselleni kirjan kirjoittamista siten, että minulla on vain yksi tavoite. Tiedän, että kirjallani tulee olemaan ainakin yksi lukija - minä itse. Jos saan tälle lukijalle seuraavan lukukokemuksen, niin olen tyytyväinen:
Kirjan täytyy repiä lukijan sielu hajalle.
Kova tavoite. Mutta ei ole mitään järkeä käyttää satoja tunteja esimerkiksi tavoitteeseen “Kirjoitan tusinaseikkailun, jossa on paska juoni ja paskat henkilöhahmot.” Jos tavoittelee jotain, niin tavoitellaan nyt ainakin jotain suurta.
Tavoite voi tietysti olla kova. Toinen asia sitten on, kuinka hyvin tavoitteeseen pääsee. Tähän asti kirjoitetun tarinan pohjalta itselläni on tunne, että en ole vielä lähelläkään tavoitetta. Ja on hyvin mahdollista, että en edes pääse lähellekään tavoitetta. Mutta tavoite kuitenkin tekee tämän matkan mielekkääksi. On jokin syy käyttää aikaa tähän projektiin. On jokin syy yrittää saada teema esille. On jokin konkreettinen mittari, jolla voin mitata sitä, miten hyvin onnistuin.
Kun kirja on valmis, niin pidän taukoa ja sitten luen rauhassa tarinan kannesta kanteen. Jos itselläni on tunne, että tämä kirja edes hieman repi sieluun haavaa, niin olen jotakuinkin tyytyväinen.